Seuraan (Painonvartijoiden vanhan ohjelman mukaisesti) nauttimani ruuan määrää pisteitä laskien. Saan syödä kaikkea. Kun jättistuutti vie kolmasosan päivittäisistä pisteitäni, samoin croissantti, en halua niitä. Tai tietenkin haluan, mutta en tule kylläiseksi enkä tyytyväiseksi. Haluan syödä enemmän, haluan purra ruokaa. Pelkkä nuoleskeleminen ja nieleminen ei riitä minulle. Valitsen siis  kasviksia ja vihanneksia, leipää... Kun liikun ahkerasti, voin muuttaa sen lisäpisteiksi ja syödä enemmän.

Minun on  opeteltava normaali syömisen rytmi tai ehkä normaaliakin hitaampi. Ahmin. Olen kuin syömiskone. Kun kone pääsee vauhtiin, sitä on vaikea pysäyttää. Tai olen kuin pikkukoira kennelissä. Sille maistuu ruoka, kun ruokakupilla on kilpailijoita. En edes tarvitse kupin ääreen muita, ahmin yksinkin.

Harjoitusohjelmaani kuuluu mielihyvän hankkiminen kieltäytymisestä ja hidas ruokailu.

Kotivoimistelun aloittamista harkitsen...